Eka osa täällä! Osan alku on pelkkää tekstiä koska jotkut kuvat menivät p*skaksi! Joo ja osa kuvista on huonolaatuisia koska otin ne digikameralla (olen toivoton :/ ) ja loput sitten print scr:llä. Ja sori lyhyestä osasta ^^' 

Mia Turner avasi silmänsä. Hän katsoi ympärilleen ja huomasi olevansa viidakossa. Yksityislentokoneen jämöjä oli useassa eri paikkaa ja ne savusivat. Miakin oli muutaman metallipalan päällä. Räjähdyksestä oli varmasti jo tunteja. Mia nousi seisomaan. Hänen jalkansa olivat vielä heikot joten Mia otti tukea palmusta. Hän katseli lentokoneen osia ja yritti etsiä katseellaan koneen kuljettajaa. Häntä ei kuitenkaan näykynyt missään joten Mia päätteli hänen olevan kuollut, sillä Frank Rodelmes olisi varmasti herättänyt Mian. Mia istuutui palmun juurelle ja vasta nyt huomasti jaloissaan, käsissään ja selässään olevat haavat. Yhtäkkiä lukuisten palmujen ja saniaisten takaa kuului rapinaa.
Se on vain jokin tyhmä eläin, Mia ajatteli kunnes viidakon syövereistä astui vaaleahiuksinen omituisen puvun omistava vanha nainen. Mia melkein hyppäsi ylös ja juoksi naisen luo.
- Vihdoin! Tiedätkö missä olemme? Onko sinulla ruokaa? Lentokone räjähti, miten sinä jouduit tänne? Mia höpötti. Nainen katsoi rauhallisesti Miaa.
- Nimeni on Shagna. Olen Fowellin heimon kuolleen päälikön vaimo. Meillä on kattava ruokavarasto ja asun täällä, Shagna kertoi. Mia näytti pettyneeltä.
- Ai, no mä oon Mia Turner. Kuten näet, olen haavoittunut koska lentokoneeni räjähti ja kuskikin kuoli, tai ainakin luulen niin, ja mulla on nälkä! Mia kertoi.
- Seuraa minua niin vien sinut kyläämme jossa sinun haavasi parannetaan hetkessä ja saat syödä mahasi täyteen, Shagna sanoi rauhallisella äänellä.
- Kiitos! No mennään sit-,
- On vain yksi ehto; Jos astut kyläämme, sinun täytyy luvata että tarpeen tullessa, autat kyläämme, Shagna varoitti.
- Joo joo, mul on nälkä! Mia sanoi välittämättä Shagnan varoittavasta äänensävystä. Shagna kääntyi ja lähti kohti sitä pensasta, josta hän oli tullutkin.

Hetken kuluttua Shagna ja Mia saapuivat kylään. Siellä oli lukuisia taloja jotka olivat niin pieniä, ettei niissä voisi edes nukkua, mutta silti lapset ja aikuiset menivät niihin tyytyväisinä, ja siellä oli valtavasti palmuja, banaanipuita ja papaijapuita sekä muutava kahvipapupuu joista lapset poimivat papuja ja leikkivät niillä, kuin kaupunkilapset marmorikuulilla. Mia huomasi että suurin osa miehistä oli töissä: jotkut kalastivat, jotkut kantoivat polttopuuta, jotkut olivat kaupassa töissä ja toiset poimivat hedelmiä puista. Mutta eniten Miaa ihmetytti ihmisten asut; he olivat pukeutuneet lähinnä kaislahameisiin ja erikoisiin vaatteisiin jotka suojasivat naisilla rinnan ja alaosan, mutta miehillä vain alaosan.
- Me emme jää tänne, me menemme kaupungin rikkaiden ihmisten pariin. Siellä on vain muutama talo, joissa minä, poikani, poikani puoliveli ja hänen äitinsä asumme. Sekä siellä on Pyhä Temppeli jossa on Tiki-Jumalattaren muotokuvat. Siellä me pidämme häät ja juhlat sekä rukoilemme ja siunaamme pienoiset, Shagna kertoi. Ja totta hän puhui. Kohta he nimittäin saapuivat pieneen mutta kauniiseen kylänosaan jossa ei ollut niin paljon ihmisiä. Siellä oli "kolme tasoa", yksi oli meren kanssa samalla kohtaa eikä siinä ollut taloja, toisella tasolla oli talot ja viimeisellä ja korkeimmalla eräänlainen rukouspaikka, vihkikaari ja jonkinlainen lampi.

- Äiti, äiti! kuului nuoren pojan ääni. Blondi, mutta komea poika juoksi Shagnaa kohti.
- Dae-kulta. Minulla on vieras, ellet näe. Hänen nimensä on Mia, Shagna sanoi tiukasti. Dae punastui ja sanoi:
- Anteeksi arvon leidi. Olette oikein kaunis, arvon leidi!
- Mia-kulta, tänään meillä on juhlat, joten toivon että sinäkin saapuisit. Dae kertoo sinulle enemmän. Dae myös antaa sinulle yhden juhlakaavuistani, etkö annakkin? Juhlat ovat yhdeksältä, saavu siis silloin Pyhän Temppelin luo, Shagna kertoi ja lähti.
- Hei, Nimeni on Dae. Sinä siis olet Mia. Olet todella kaunis, oikeasti! Dae sanoi.
- Ööh... okei. Kertoisitko sitten niistä juhlista, Mia pyysi. Ja niin Dae kertoi siitä että juhlat on pidetty siitä asti kun mahtava Tiwa niminen jumalatar uhrasi itsensä kylän ja rakastettunsa vuoksi.
- Niimpä Tiki-juhlia sanotaan rakkauden juhliksi. Mutta enemmän saat kuulla juhlissa. Tule niin annan sen puvun sinulle, Dae päätti ja lähti kohti lähintä taloa. Mia hölkkäsi perässä ja kohta hän olikin jo saanut käytettäväkseen kauniin mekon.



Mia seisoi portaiden edessä. Oli jo ilta ja kello oli lähes yhdeksän. Hän odotti Tiki-juhlan alkua. Pyhällä Temppelillä ei kuitenkaan vielä ollut ketään. Tiki-patsaiden eteen oltiin tuotu valtavasti kultaa. Mia katseli Patsaita, Kultaa ja isoa kokkoa joka oltiin koottu Temppelin eteen.


Silloin hän kuuli tutun äänen. Shagna käveli Mian luokse ja sanoi:
-Oletpas sinä kaunis tuossa asussa. Poikanikin on tulossa ihan kohta.
-Hyvä, hän on todella mukava, Mia sanoi.



Siinä samassa Dae tulikin Mian luokse.
- Vau, en oo huomannutkaan että sulla on ruskeat silmät. Ne on tosi kauniit. Ja toi asu pukee sua! Dae flirttaili.
- Kiitti, Mia sanoi ihastuneena. Hän ei ollutkaan huomannut kuinka komea Dae oikeasti on. Flirttaillessa kului hetki jos toinenkin.



Ja sitten Dae otti Miasta kiinni ja veti hänet lähemmäs ja yhä lähemmäs kunnes he olivat toisissaan lähes kiinni.



Kun Mia ja Dae olivat irtautuneet toisistaan kullui Shagnan huuto;
- Sytytämme kokon ja kerromme Tiki-Jumalattaren tarinan juuri nyt!



Ja niin kaikki kokoontuivat kokon ympärille kuuntelemaan tarinaa Tiwa nimisestä Jumalattaresta joka uhrasi itsensä kylän ja rakastettunsa vuoksi.


Joo, tämä oli aika huonolaatuinen osa mutta kun ne kuvat meni p*askasksi! Kommatkaa vaan, en pure. Seuraava osa ilmestyy aikas pian mutta montaa osaa ei ole silti tulossa koska tämä on ns. välitarina jota teen vain selviytymistarinat pelillä. Ps! Jos haluat tietää jonkin ladatun tms. latauspaikan kysy vaan!